Eräs ystäväni ja kollega on lanseerannut kauan sitten tuon otsikon termin. Tämä blogi syntyi muiden jatkoksi, koska viime aikoina olen huomannut silloin tällöin potevani tautia, joka tunnetaan sanomisen pakkona. Toisinaan olen huomannut myös huomannut, että tarina olisi kerrottavana, mutta sanoja ei vain löydy.
Ennenkin on tullut blogeja rustattua ja niitä edelleen rustaan. Tällä kertaa en kuitenkaan sido itseäni genreen, kantavaan ajatukseen tai mihinkään muuhunkaan. Otetaan ns. päivä kerrallaan ja katsotaan, mihin se riittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti